Kevään 2024 Hyvän Mielen Tarinat -kilpailuun lähetettiin yli 600 yksilö- ja ryhmätyönä tuotettua tarinaa.
Tässä kevään 2024 voittajatarinat!
Alle kouluikäiset, 1. sija: ROHKEA NORSU
Pan asui metsässä ihan yksin. Sillä oli ikävä olo. Hän haluaisi löytää itselleen kaverin, koska hänestä olisi kiva leikkiä kaverin kanssa. Hän menee ulos ja täyttää kuumailmapallonsa, jolla hän aikoo lentää etsimään uutta kaveria.
Ilmapallon noustessa ylöspäin Pan näkee joella pienen norsun juomassa vettä äitinsä kanssa. Yhtäkkiä vedestä nousee hirveä suuri otus, joka syö pikku-norsun. Pan hyppää myös hirviön suuhun kuumailmapallosta. Hän aikoo auttaa pikku-norsua.
Pimeässä masussa Pikku-Norsu ja Pan miettivät, kuinka he pääsisivät pois hirviön masusta. Silloin he löytävät luita masusta, joilla he alkavat paukuttaa hirviön masua. Hirviölle tulee pahaolo ja hän oksentaa kaverukset ulos. Pikku-norsun äiti tulee iloiseksi ja norsuista tulee kavereita. Nyt Pan sai uuden ystävän, jonka kanssa leikkiä!
Tekijä: Emma 4 v Sijoitus ja ikäkategoria: 1.sija, Alle kouluikäiset Teema: Eläintarina
Alle kouluikäiset, 2. sija: OLIPA KERRAN SYNTTÄRIT
Olipa kerran synttärit ja niitä juhlittiin. Juhlissa puhallettiin ilmapalloja ja yksi niistä karkasi kerrostalon katolle. Se jäi narusta kiinni katolla olevaan aurinkopaneeliin. Sitten ilmapallon naru katkesi ja ilmapallo leijaili taivaalle.
Taivaalla lensi myös helikopteri, johon ilmapallo törmäsi. Helikopterin lentäjä otti ilmapallon kiinni ja palautti sen synttäreille.
Sitten syötiin herkkuja ja juhlat jatkuivat iltaan asti.
Tekijä: Akseli 5v
Sijoitus ja ikäkategoria: 2.sija, Alle kouluikäiset
Teema: Syntymäpäivä
1.-3.-luokat, 1. sija: BINGO-PINGVIININ PARAS PÄIVÄ
Minä, pikkupingviini Bingo, Pingviinipalatsi-ostoskeskuksen söpö maskotti, heräilin vähän ärtyneenä ja väsyneenä pienestä, mutta kodikkaasta pakastealtaastani. Söin aamiaiseksi ison hauen.
Katsoin hiukan huurtuneesta kalenteristani, mitä tänään olisi ohjelmassa. Tänään olisi huomisten messujen suunnittelua ja uuden tuotteen Pingviini-purkan mainostamista Kalakarkissa. Kävisin myös Pingon patongissa.
Astelin karkkikauppaan. Myyjä huikkasi pirteästi kassan takaa: ”Siinähän sinä jo oletkin!” ”Mitä varten?” kysyin. ”Syntymäpäiväjuhlia tietenkin. Eikö se ole ilmiselvää?” myyjä naurahti. Olin tyystin unohtanut, että oli syntymäpäiväni. Astelin epävarmana takaisin pakastealtaaseeni ja kävelin lumipedilleni mietteliäänä.
Muutaman tunnin päästä myyjä kutsui minut takaisin, mutta veikin minut autioon varastotilaan, joka oli aivan pimeä ja täynnä hämähäkinseittejä. Silloin valot syttyivät ja nurkan takaa ilmestyivät pingviinisiskoni ja -veljeni, jotka olin nähnyt monta monta vuotta sitten viimeksi. Kaikki yhtyivät iloiseen syntymäpäivälauluun.
Tunsin olevani onnellinen ja pöllämystynyt siitä, että tästä päivästä oli tullut varmasti elämäni onnellisin päivä. Tämä päivä opetti sen, että vaikka nousee väärällä jalalla, saattaa mennä onnellisempana nukkumaan kuin ikinä.
Tekijä: Henriikka 9v
Sijoitus ja ikäkategoria: 1.sija, 1.-3.-luokat
Teema: Eläintarina
1.-3.-luokat, 2. sija:
SUPERÄITI
Hei. Minä olen pieni nuijapää nimeltä Silo. Äitini on TOOOSI iso sammakko. Minä vasta nuijapää. Minulla on tosi monta sisarusta, en muista kaikkia nimeltä. Läheisimpien sisarusten nimet kuitenkin muistan. Ellen ja Mistan ainakin muistan, sillä he kuoriutuivat minua lähimpänä olleesta sammakonkudusta. Mutta nyt jäljellä on enää minä ja Elle, sillä ihmislapset nappaavat purkkeihin meitä nuijapäitä. Ja tietysti Mista oli yksi niistä, jotka he nappasivat. Hmph. Typerät ihmiset.
Mutta ei siitä sen enempää. Nimittäin eilen sattui näin: minä ja Elle olimme uimassa. Tai siis harjoittelemassa sitä. Sitten jostain Huitsin Nevadasta tuli joku tyhmä tirppaliisa ja nappasi meidän äidin. Siinä sitä sitten oltiin, kun äiti lähti lentoon. Mutta meidän äitimme ei olekaan mikään normaali sammakko. Vaan äiti on SUPERsammakko. Niin sitten äiti vaan rimpuili itsensä irti niistä koukkukynsistä.
Aikamoista, vai mitä? Semmoinen se meidän äiti on. Näyttää linnuille taivaan merkit. Ai miten Mistalla menee? Hyvin, tietääkseni. No, eipä minulla muuta tällä kertaa, joten hei heiiii!!!
Tekijä: Saimi 9v
Sijoitus ja ikäkategoria: 2.sija, 1.-3.-luokat
Teema: Eläintarina
4.-6.-luokat, 1. sija: KOALAN PARAS PÄIVÄ
Olipa kerran koala, joka asui puussa. Koalalla ei ollut paljoa ystäviä, mutta koala oli kuitenkin tyytyväinen elämäänsä, koska hän oli viisas ja kokenut koala. Sitä hän ei kuitenkaan vielä tiennyt, että pian hän heräisi unelmien päiväänsä.
-Huomenta, sanoi koala itsekseen ja mutisi jotain kummallista. Hän oli herännyt aikaisin, sillä hän halusi aamupalaa ennen kuin muut eläimet ehtisivät ensin. Yleensä koala hankkii aamupalakseen lehtiä, koalan lempi herkkua ovat kuitenkin mangot. Koala lähti kiipeilemään etsien aamupalaa.
Tänään kun hän oli herännytkin niin aikaisin, hän päätti kokeilla muuta reittiä ihan vaihtelun vuoksi. Koala lähti keinuttamaan itseään eteenpäin, kunnes hän huomasi jotain.
-Onko tuo mangopuu? koala huusi. Suoraan koalan edessä kohosi mangopuu täynnä mangoja. Koala alkoi hivuttautua eteenpäin nopeammin kuin koskaan. Kun koala oli päässyt puulle, hän otti mangon käpäläänsä ja maistoi sitä. Koala ei voinut vastustaa himoa syödä mangoja. Hän otti vielä toisen, kolmannen ja niin edes päin. Kun koala oli syönyt paljon mangoja, hän halusi ottaa nokoset. Hän päätti ottaa nokoset mangopuussa.
Koala näki unta, että hän ui mangomeressä. Kun koala heräsi, hän aikoi lähteä kotiin. Kun koala oli kulkenut jonkin matkaa, hän näki kotipuunsa ja kiipesi siihen hyvillä mielin. Koala oli niin tyytyväinen päiväänsä, että hän nukahti taas.
Tekijä: Heta 10v
Sijoitus ja ikäkategoria: 1. sija, 4.-6.-luokat
Teema: Eläintarina
4.-6.-luokat, 2. sija: MYRSKYILTA
Oli myrskyilta. Karhu, jänis ja orava pakkaavat yhdessä retkeä varten. Karhu, jänis ja orava ovat valmiita lähtöön. Nyt he lähtevät metsään. Siellä on kauhea myrsky. He löysivät sopivan leiripaikan, jossa he voivat nukkua. Karhu kasaa teltan, jossa he nukkuvat. Kaikki käy nyt nukkumaan. Heti, kun kaikki laittaa pään tyynyyn niin he kuulevat suden ulvontaa. Kaikki alkavat heti pelkäämään, mutta kun he kuuntelevat tarkemmin niin he kuulevat suden itkua. Kaikki juoksevat heti sen luo ja kysyvät mikä hätänä. Susi sanoi ettei hänellä ole ystäviä. No karhu, jänis ja orava haluavat olla hänen kavereitaan. Ja niin heistä tuli kavereita ikuisesti!
Yhtenä talvisena päivänä kaksi pikkunorppaa lähti pesäkololtaan ensimmäistä kertaa ulos. Moinen oli vaatinut kaksikolta paljon rohkeutta ja pian norpat saivat huomata, ettei pesäkolon ulkopuolella ollutkaan sellaista kuin ne olivat kuvitelleet. Isoja ihmisiä liikuskeli meluisasti ympäriinsä niin, että pienten norppien korviin sattui.
Kaverukset päättivät jatkaa matkaa ja olla välittämättä alkaneesta lumipyrystä. Matka sujui kurjaa säätä lukuun ottamatta mukavasti, kun mutkan takaa syöksähtänyt ihminen säikäytti toisen norpista. Se kiirehti epätoivoisesti läheiseen avantoon kadoten turvaan pinnan alle. Norpparaukkaa harmitti valtavasti oma pelkuruutensa ja uiskennellessaan tutuilla saimaan vesillä, se alkoi miettiä, minne sen kaveri oli mennyt.
Pikkunorppa palasi avannon aukolle ja kuuli yläpuolelta tutun kutsuäänen. Siellä sen kaveri oli ja hermostuneena pikkunorppa lähti nousemaan pintaan. ”Tule pois! Ne ihmiset meni jo ja täällä paistaa aurinkokin!” Sen kaveri riemuitsi. ”Enkä tule! Siellä oli tosi kurjaa ilman ihmisiäkin!” Pikkunorppa ulisi, koska ei halunnut myöntää pelkäävänsä.
Toinen norppa alkoi maanitella pienempää norppaa ulos ja jonkin ajan kuluttua pienempi norppa keräsi rohkeutensa päättäen mennä pintaan kurkistamaan. Ja kas kummaa: lumimyrskyn jälkeen ulkona paistoikin aurinko. Pikkunorppa nousi innoissaan avannosta ja lähti leikkimään kaverinsa kanssa kimaltelevalle tyhjälle jäälle.
Auringon laskiessa kaksikko lähti onnellisina kotipesää kohti ja pikkunorppa oli ylpeä, että se oli ollut rohkea ja luottanut ystäväänsä.
Tekijä: Neva 14v
Sijoitus ja ikäkategoria: 1. sija, 7.-9.-luokat
Teema: Eläintarina
7.-9.-luokat, 2. sija: VIIVI JA MARLENE
Aurinko oli juuri noussut, kun erään pupun, Viivin ovelle koputettiin. Viivi pomppi ovelleen ja kurkisti ulos ikkunasta, ulkona oli hänen ystävänsä Marlene. Marlene oli tullut juuri oikeaan aikaan.
Viivi avasi oven ja Marlene tuli sisään. ”Paljon onnea!” Marlene huudahti, halasi Viiviä ja ojensi Viiville ison lahjapaketin.
Viivi ja Marlene juhlivat koko loppu päivän Viivin syntymäpäivää ja valvoivat pitkään, aamulla herätessään he menivät ulos ja viettivät toisenkin päivän yhdessä.
Tekijä: Elsa 13v
Sijoitus ja ikäkategoria: 2. sija, 7.-9.-luokat
Teema: Eläintarina
ONNEA VOITTAJILLE!
HYVÄN MIELEN TARINAT -KILPAILU PÄHKINÄNKUORESSA
Kilpailuun osallistutaan lähettämällä lyhyt tarina sekä tarinalle kuvituskuva. Nyt ei viilata pilkkua eikä tavoitella täydellisyyttä - Hyvä fiilis on tärkeintä!
KILPAILUN SÄÄNNÖT
Nyt ei viilata pilkkua, haeta hienostuneinta kerronnan rytmiä tai arvostella käsialaa - tarinan ja kuvituskuvan jättämä hyvä mieli on tärkeintä.
Lue kilpailun säännöt huolellisesti, niin varmistat mahdollisuutesi voittoon!
Rohkeasti mukaan - osallistuminen on helppoa!
"Suomen Vanhempainliitto on mukana Hyvän Mielen Tarinat -kampanjassa kannustamassa ja innostamassa vanhempia ja koulun ammattilaisia yhdessä tukemaan lasten ja nuorten lukuintoa. Lisäksi haluamme osaltamme voimauttaa lapset tuottamaan itse lukemista niin muille lapsille kuin meille aikuisillekin, joiden on hyödyllistä päästä kurkistamaan lasten maailmaan ja ajatuksiin tarinoiden muodossa.”