Kolin metsässä syksyinen aamu alkoi kirkkaasta auringon porotuksesta. Kettuperhe heräsi auringonnousun aikaan omassa kotiluolassaan. Samaan aikaan syksyisissä sienissä asuvat metsätontut sytyttivät minikokoiset hohtosienilamppunsa, nousivat sängyistään ja avasivat pikkuikkunoidensa suloiset verhot.

Pikkuruiset tontut astelivat ulos kärpässienikodistaan ja lähtivät metsästämään aamiaiseksi kastematoja ja leppäkerttuja kotipuutarhastaan. Kettuemo kehotti poikastaan Violaa etsimään sieniä aamiaiseksi läheiseltä kotipolulta.

Viola kiskoi punaiset syyssaappaansa jalkaan ja otti hyllystä sienikorin. Yöllä oli sadellut vettä, ja hän lähti tarpomaan kuralätäköiden poikki. Kun hän vihdoin saapui sieniaukiolle, hän muisti yhtäkkiä, että hänen viisas kettumumminsa oli kertonut kärpässienistä. Ne olivat myrkyllisiä, ja siksi Viola päätti litistää yhden suuren muhkean kärpässienen. Hän ajatteli auttavansa metsän muita asukkaita, etteivät he söisi myrkkysientä.

Juuri, kun hän ojensi tassunsa ja oli toteuttamassa suunnitelmaansa, pikkuruiset metsätontut viuhtoivat kiivaasti käsiään ja kailottivat kovaan ääneen: ”Seis! Tämä on meidän kotimme!” Kettu havahtui ja keskeytti operaationsa. Sitten hän kumartui tonttujen lähelle ja kysäisi, keitä he olivat. Tontut vastasivat, että he ovat sienitaikatonttuja, jotka asuvat sienissä ja että Viola juuri meinasi liiskata heidän kotinsa lysäksi. Silloin esiin asteli vanha, viisas ja parrakas tonttu. Hän selitti heidän kierrelleen Kolin metsässä jo kauan aikaa etsimässä uutta kotia aina, kun heidän vanha kotinsa tuhoutui. Viola pahoitteli, että meinasi tuhota uusien ystäviensä kodin. Tontut antoivat anteeksi ja kertoivat samalla hyvän sienipaikan, josta löytyisi varmasti paljon ketun suuhun maistuvia sieniä.

Viisas tonttu sanoi, että Viola oli tehnyt heidän päivänsä iloiseksi, kun oli ymmärtänyt heidän asuvan sienessä. Se oli päivän hyvä teko. He sanoivat toisilleen heipat ja sopivat näkevänsä vielä toistekin.

Viola lähti jatkamaan sienten poimimista. Kun hän oli kerännyt korinsa täyteen sieniä, hän lähti kotimatkalle.

Kotiluolassa kettuperhe söi aamiaisen. Viola palasi uusien ystävyksiensä luokse leikkimään loppupäiväksi. Illan tullen Viola palasi kotiinsa. Kettuisäkin oli palannut pitkältä kalastusretkeltään.

Viola käpertyi rakkaan emokettunsa lämpöiseen kainaloon yöunille ja näki koko yön unia hänen ja tonttujen ystävyydestä.

Tekijät: Helmi 11v 5.lk
Sijoitus ja ikäkategoria: 1.sija, 4.-6. luokat
Teema: Päivän hyvä teko