Neidonvaaja® korusarja symboloi suomalaisen naisen vahvuutta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta.

• Suomessa seppämestari ja muotoilija Kirsi Vahteran käsityönä valmistamat hopeiset korvakorut, jotka ovat saaneet innoituksensa Kalevalasta.
• Neidonvaaja® korut ovat osa Voimanaiset -kampanjaa, jonka keulakuvina on lukuisia vahvoja suomalaisia naisia, mm. Finlandia -voittaja Johanna Sinisalo, laulaja Irina, kirjailija Katja Kettu, Naisten linjan toiminnanjohtaja Taru Anttonen, yrittäjä Lola Odusoga ja paljon muita. Lue lisää Voimanaiset -kampanjasta TÄÄLTÄ.
• Toimitus suoraan valmistajan pajalta.
• Hintaan sisältyy kaunis säilytysrasia.

Muotokieli

Neidonvaajan muoto on lempeän kaareva. Sen muoto on yhtäläinen Ukon kirveen kanssa jota on tyypillisesti pidetty maskuliinisena symbolina, mutta viittaa pehmeydellään myös naisen hedelmällisyyteen ja rooliin elämän antajana. Kirveen fyysiseen työhön ja ehkä sotaisuuteenkin viittaava olemus sopii voiman ja vallan symbolina yhtä lailla Kalevalan naisiin. Kirves istuu samoin naisen kuin miehen käteen – Joskus jopa paremmin, eivätkä naiset jääneet paitsi raskaasta fyysisestä työstä perheen arjessa.

Naiset olivat yhteisössään usein kannatteleva rakenne jonka varaan nojasi koko yhteisön toimivuus. Kalavalaisen naisen rooli ei ole heikko, vaikka sorjat neidot hennoilta runoissa kuulostavatkin. Nuoren vaimon elämä vaati vahvuutta alusta alkaen. Kasvaessaan naiset saivat edellytykset toimia yhteisössään yhtä merkittävinä tekijöinä kuin miehetkin. Siinä missä Väinämöinen, Joukahainen ja Ilmarinen edustavat Kalevalan miehisiä jumaluuksia edustavat naiset maaemoa, luonnottaria ja äitejä. Matriarkaalinen kylärakenne ei ollut utopia- Louhi hallitsi omaa yhteisöään ja komensi sotajoukkoja. Äidit vastasivat tyttäristään eikä kosioretkellä ollut uros anonut tyttären kättä suinkaan isältä vaan halajamansa neidon äidiltä.

Vaikka yhteiskunta ei ollut tasa-arvoinen, naisen asema oli yhteisössä hyvin vahva. Naisten vastuulla olivat synnytykset, vainajista huolehtiminen, kodin taiat ja lukemattomat talon työt. Äidin lempeys ja voima pitivät talon pystyssä. Äidin puoleen neuvojen ja avun suhteen kääntyivät Kalevalan sankaritkin hädässään. Sen sijan harvan isää edes mainitaan.

Kalevalan naiset ovat vahvoja, työtäpelkäämättömiä naisia joiden avulla ja armosta Kalevalan miehet ovat menestyneet taisteluissaan. Naisen kirveessä on mukana herkkyys,  Kirjonnalle tyypilliset ornamentit ja soljet tasapainottamassa voimaa. 

Suomalainen nainen on vahva, taipumaton ja lempeä. Esiäitiemme lailla meissä on voima joka kantaa.

​Symboliikka

Korun muoto on lainattu melko suoraan sekä Ukon kirveen rakenteesta, että hedelmällisyyttä symboloivasta muotokielestä joka kuvaa naisen fyysisiä ominaisuuksia elämän antajana.

​Rakenteen ylin osio kolmen kuvion kanssa kuvaa Kalevalaisen maailmankuvan kolmijakoisuutta ja kolmen yhteen liitetyn voiman muodostamaa liittoa. Ripustuslenkki kiinnittyy puolikaareen joka kuvaa kalevalaisen syntytarinan ylistä kehää- aurinkoa jossa Ilmarisen paja sijaitsee.

Alaspäin suuntautuvat reunat kuvaavat Väinämöistä ja Ilmarista jotka riitaantuvat ja erkanevat toisistaan. Alakaari puolestaan kuvaa maankamaraa, ihmisten asuinsijaa jonka elämää vastavoimat ylläpitävät. Palmikot ilmentävät nuorten neitojen vapautta ja nuoruutta. Avioiduttuaan naiset sitoivat hiuksensa huivin alle tai kiinni päälaelle. Kalevalan Ainokin itkee avioliittouutisen saatuaan “kassan kauneutta” eli upeiden vapaana liehuvien palmikoidensa kätkemistä ja kiinni sitomista.

Riipuksen keskellä oleva solki puolestaan puhuu mahtiemäntien kieltä ja kertoo naisten koruista. Solisluiden kohdalle kiinnitettyjen solkien yksityiskohdat ja koreus kertoivat kantajansa vallasta ja vauraudesta. Mitä kalliimmat soljet ja mitä upeammat ketjut niiden välissä roikkuivat, sitä kunnioittavammin niiden kantajaa kohdeltiin. Naisilla oli valtaa ja merkittävä asema yhteiskunnassa ja he kantoivat niiden tunnuksia ylpeinä.